Haastattelussa Rasmus Vehmaa

Yksi LUM:n viime kesän onnistujista oli ehdottomasti nuori aitajuoksijalupaus Rasmus Vehmaa (15). SM-kisoista Rasmus otti kaksi henkilökohtaista mitalia, P15 100 metrin aidoissa ja 300 metrin aidoissa. Lisäksi SM-viesteissä tuli kultaa P15 sarjassa 4×100 metrillä. Rasmuksen 300 metrin aidoissa Naantalin SM-kisoissa juoksema aika 38,67 on kaikkien aikojen tilastossa kolmanneksi paras.

-Ns. läpimurtokesä, tietysti aina ollut siinä oman ikäluokan kärkipäässä. Mutta tänä kesänä tuli ensimmäiset mitalit, kaksi SM-henkilökohtaista hopeaa. Pystyin treenaaman hyvin koko kesän, ei ollut loukkaantumisia. Edellisenä kesänä oli tilanne, että koko talvi oli taisteltu lonkan kanssa. SM-kisoissa olin vielä kaatunut molemmissa lajeissa. Tämä kesä oli sellainen, että näytti mihin pystyy. Varsinkin 300 metrin aidat oli isoin juttu itselle

-Ehkä pika-aidoissa olisi ollut vielä annettavaa tuloksellisesti, mutta pitää olla tyytyväinen. Meni nappiin, ehkä sekin jeesasi vähän, että kasvoi just ja alkoi saamaan muita poikia kiinni. Edellisenä kesänä ero oli aika suuri. En minä vieläkään mikään pisin poika siellä ole, mutta nyt sai kuitenkin vähän eroa kiinni ja pärjää fyysisesti

Aitajuoksu on Rasmukselle tuttua jo pienestä pitäen. Tekniikka on hallussa ja laji kiehtoo nuorta juoksijaa

-Olen juossut aitoja ihan pienestä saakka, yhdeksänvuotiaasta asti. Monet ajattelevat ehkä pelkkiä sileitä matkoja, mutta itse koen ne sillä lailla vähän tylsähköiksi. Aidoissa kumminkin sattuu ja tapahtuu kaikenlaista. ja siinä on aina oma haasteensa. Vaikka et välttämättä olisi fyysisesti kaikista vahvin, niin aidoissa pysty pärjäämään ihan puhtaalla tekniikalla

Tällä hetkellä ohjelmaan on kuulunut tasaiset pika-aitoja ja pitempiä aitoja. Molempia matkoja on tarkoitus juosta myös tulevaisuudessa

-Saa nyt nähdä miten tuo tuleva 400 metrin aidat menee, siinä tulee 100 metriä lisää matkaa tähän asti juostuun 300 metrin aitakisaan. Toisaalta itse tykkään pitemmästä matkasta, siinä tulee sellaista taistelua ja joutuu viemään itsensä vähän äärirajoille. En oikeastaan osa vielä sanoa kumpi on päämatka jatkossa, aika näyttää. Tietysti miesten aidat ovat korkeammat, ja kun itsekkään en niin hirveän pitkä ole, niin pika-aidat saattavat olla haasteellinen. Pitää sitten katsoa myöhemmin, nyt pyrin harjoittelemaan molempia samaan aikaa

Tavoitteet ensi kesälle ovat jo selvillä. SM-kisoissa on tarkoitus olla mukana finaalissa. Aitojen lisäksi myös sileän matkoja on tarkoitus juosta

-Ensi kesänä kilpailen sitten M17 sarjalaisten kanssa. Mitä nyt kesään laittaa tavoitteeksi, niin 110 metrin aidat ja 400 metrin aidat on päämatkat. Ainakin finaaliin lähdetään juoksemaan. Siellä on kuitenkin ne vuotta vanhemmat, jotka on niitä jo vuoden juosseet. Sileitä juoksen myös, 400 metriä, 100 metriä ja 200 metriä varsinkin. Itse tykkään 200 metristä. Kakkonen on minulle just sellainen hyvä nopeuskestävyysmatka. Se on yksi lempimatkoista.

-Talvella hallissa pyrin sitä kovaa kakkosen aikaa hakemaan jostain kovasta kisasta. Tietysti 60 metrin aitoja on tarkoitus juosta myös. En sitten tiedä lähdenkö 400 metrin aitoja vielä talvella juoksemaan

Yleisurheilun lisäksi Rasmus pelasi aina tähän syksyyn saakka jalkapalloa. Lajivalinta on nyt tehty ja jatkossa on tarkoitus keskittyä vain yleisurheiluun.

-En ole pitemmällä tähtäimellä yleisurheilutavoitteita vielä miettinyt. Olen vetänyt päivä kerrallaan tai viikko kerrallaan. Tänä syksynä loppui jalkapallon pelaaminen, ja se oli itselle aika iso paikka. Kaksi lajia, kun on ollut, niin silloin ei oikein ole voinut itselle isompia tähtäimiä asettaa. On menty molempien lajien kanssa vähän niin kuin viikko kerrallaan. Jos nyt voi miettii tavoitteita yleisurheilun puolella, niin ehkä sellainen pieni ajatus voisi olla nuorten EM-kisat, semmoinen unelma ja haave. Katsotaan miten tulokset jatkossa kehittyy

Päätös jalkapallon jättämisestä ja yleisurheiluun keskittymisestä ei ollut helppo päätös.

-Seitsemän vuotta pelasin jalkapalloa, päätös ei ollut helppo. Viimeinen peli oli varsinkin aika tunteikas. Käytännössä olisin halunnut jatkaa molempia, mutta viikossa on vain seitsemän päivää eikä aika riitä. Jossain vaiheessa päätös piti tehdä ja nyt oli hyvä aika sille, kun joukkuekin olisi mennyt uusiksi ja edessä olisi ollut B-junnuihin siirtyminen. Yleisurheilussa oli hyvä kesä alla, ja se auttoi päätöksen teossa

Mitä kahden lajin, yksilölajin ja joukkuelajin, saman aikainen harrastaminen on sitten antanut. Onko lajeista ollut hyötyä toisen lajin puolelle? Miten lajit ovat tukeneet toisiaan?

-Jalkapallo ehkä opettaa esimerkin antamista, olin itsekin välillä joukkueen kapteenina. Yleisurheilun puolelta tulee sitten ehkä enemmän sitä itsenäisyyttä, sinun pitää itse hoitaa hommasi ja ottaa vastuuta tekemisestäsi. Joukkueessa jokainen tuo sen oman panoksensa ja vastuun siihen kokonaisuuteen. Molemmat lajit tukevat toisiaan, kahden lajin harrastamisessa tekeminen on monipuolista. Sanoisin kuitenkin, että ehkä yleisurheilu tukee vielä enemmän jalkapalloa mitä toisin päin

Mitkä sitten ovat Rasmus Vehmaan vahvuudet urheilijana? Entä mitä osa-aleuita pitää kehittää?

-Vahvuuksia on ehkä sellainen esimerkin näyttäminen. Osaan tunnistaa epäkohtia missä on kehitettävää ja mitä mikäkin osa-alue vaatii. Osaan korjata, jos joku huomauttaa niin yritän ainakin miettiä, miten asia korjataan. Ohjeet eivät mene vain toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos

-Isoin kehityskohta ominaisuutena on kestävyys, tosin näihin minun matkoihini ei sitä niin paljon tarvitse. Ehkä 400 metrillä, mutta sekin menee aika paljon nopeuskestävyyden puolelle. Kestävyys ja nopeuskestävyys on kehitettäviä asioita. Tietysti jos juokset 100 metriä, ei tunnin lenkkejä niin hirveästi voi tehdä, se alkaa sitten jo syömään nopeudesta

Entä sitten koulu? Miten koulun ja urheilun yhteensovittaminen on sujuneet?

-Olen ysiluokalla Kimpisen koulussa. Ei ole ollut suurempia haasteita. Itselle koulu on ollut aina helpohkoa. Kokeisiin valmistaudun yleensä kertaamalla asioita yhtä päivää aikaisemmin ja se riittää. Vapaa-ajalla ei oikeastaan tarvitse koululla juurikaan stressata ja käyttää aikaa. Se antaa puolestaan aikaa urheilulle. Kimpisen koulussa, kun on, niin siitä pääsee hyvin suoraan treeneihin eikä tarvitse paljoa matkustaa. Liikuntaluokalta tulee vielä vähän ekstra liikuntaa, josta ei ainakaan haittaa ole

Jääkö urheilun ja koulunkäynnin lisäksi vielä aikaa muille harrastuksille?

-Aikataulu menee yleensä niin, että kahdeksalta lähdetään kouluun ja tullaan kuudelta takaisin, siinä jää sellainen neljä tuntia aikaa. Joskus menen kavereitten kassa johonkin, ja joskus pelaillaan jotain kavereitten kanssa netin välityksellä. Niin ne päivät menevät

Kuulut Kati Minkkisen valmennustiimiin, joka on ollut koossa jo pitkään. Ryhmässä on mukana useita lahjakkaita nuoria yleisurheilijoita, pääosin aita- ja pikajuoksijoita

-Katin Team ollut kasassa monta vuotta. Monet olleet mukana jo 5-6 vuotta. Kaikki porukassa ajaa toista eteenpäin, kaverille ei haluta hävitä. Vaikka kaupunki ei ole mikään hirveän iso, niin meillä on täältä  aika monta urheilijaa ollut ihan siellä ikäluokkansa kärjessä

Kipinä yleisurheiluun ja kilpailuhenki tulee Rasmuksenkin kohdalla jo kotoa. Isä Janne juoksi aikoinaan LUM:n väreissä ja kaksoisveli Kasperi ja isosisko Essi kuuluvat myös LUM:n terävimpään nuorten urheilijoiden kärkiryhmään

-Kotona varsinkin vähän pienempänä se korostui, jokaisesta asiasta piti kilpailla Kasperin kanssa, miksei isosisko Essinkin kanssa. Juostiin kilpaa talon ympäri ja otettiin viestivaihtoja. Siinä saattoi naapurit välillä vähän katsoa, että mitä tuolla tapahtuu. Ehkä sekin on jollain tavalla vienyt eteenpäin

-Jalkapallossakin tuli eteen se että, jos sitä vaan harrastaisi, mutta en minä pysty vaan harrastamaan. Tulee kuitenkin aina jollain tavalla se kilpailullisuus mukaan. Pakko laitta se 100% peliin, pelkkä harrastelu ei ole se oma juttu

Lappeenrannan talviharjoitteluolosuhteista on viime aikoina puhuttu paljon. Nyt näyttäisi siltä, että sisäliikuntahalli on vihdoin tulossa.

-Ison tasoituksen siinä antaa, kun hallia ei ole. Varsinkin jos vaikka 400 metriä juoksee. Talvella käydään hallissa Pajulahdessa ja Tanhuvaarassa. Viime talvenakin yhden tamperelaisen juoksijan kanssa juteltiin, ja valitin sitä, kun en ollut päässyt kertaakaan juoksemaan 300 metrin aitoja, niin kaveri valitti, kun ei ollut sillä viikolla päässyt juoksemaan 300 metrin aitoja. Se antaa perspektiiviä siihen mikä ongelma täällä on. Kyllä siinä tasoitusta muille antaa. Hyvä jos ja kun se sisähalli on nyt tännekin tulossa

Rasmus Vehmaa, synt. 16.1.2005

Ulkona:
100m aj 13,37
300m aj 38,67
100m 11,61
200m 23,52
300m 36,88
400m 53,65

Hallissa:
60m aj 8,60
300m aj 42,79
200m 24,53

Teksti: Tomi Sillanvuo
Kuvat: Jouko Behm ja Tomi Sillanvuo

Aikuisten yleisurheilukoulun talviryhmän ohjelma julkaistu
Haastattelussa Martti Majuri