LUM toimintakäsikirja

18 Tässä ikäluokassa urheilijalla on mahdollisuus hakeutua leirityksiin, 14v piirileirille ja myöhemmin alueleirille. Vähimmäisvaatimuksena leirityksiin pääsyyn on ikäluokkansa A-taitomerkkirajan saavuttaminen ja säännöllinen osallistuminen seuran harjoituksiin. Seura kannustaa urheilijoita hakeutumaan leirityksiin ja tukee urheilijoiden leirityksiä vuosittain hyväksyttyjen korvausperiaatteiden mukaisesti. Menestyneimmillä urheilijoilla on mahdollisuus päästä tässä vaiheessa myös nuorten maajoukkuevalmennukseen ja sen mukanaan tuomiin leirityksiin. Harjoitellaan mahdollisimman paljon ryhmänä, mutta huomioidaan henkilökohtaiset tarpeet entistä tarkemmin. Urheilijat suuntautuvat tässä vaiheessa asteittain omaan lajiin/lajiryhmään, jolloin heidän harjoittelunsa muuttuu enemmän lajivaatimusten mukaiseksi, mutta heidänkin harjoitteluunsa sisällytetään monipuolisuutta harjoituksia välillä ottelutyyppisesti vetäen. Tärkeää myös seuravalmennuksen kannalta on löytää kullekin se laji, jossa hänen kykynsä tulevat parhaiten esille. Seuran järjestämä harjoitustoiminta rytmitetään normaalin kausiharjoittelun periaatteiden mukaan. Valmentajat seuraavat urheilijoiden kehittymistä harjoituskauden aikana erilaisilla lajinomaisilla ominaisuustesteillä. Apua testaamiseen saa tarvittaessa valmennuspäälliköltä. Seura toteuttaa valmennuspäällikön toimesta urheilijoille 14-17v sekä näiden vanhemmille palautekyselyn ennen kauden alkua. Ryhmien valmentajat käyvät ennen kauden alkua seuran valmennuspäällikön kanssa keskustelun ryhmän valmennuslinjasta, pelisäännöistä ja mahdollisesta avun tarpeesta eri lajien harjoittelussa. Valmennusryhmät pitävät vanhempainillan ennen kauden alkua, jossa käydään läpi ryhmän pelisäännöt ja valmennuslinja. Tämä koskee lähinnä nuorimpien 14-16v valmennusryhmien toimintaa. Valmennuspäällikkö osallistuu vanhempainiltoihin. 6.4 Valmennustoiminta (18 v ->) Urheilijan siirtyessä 19-sarjaan harjoittelussa korostuu oman lajin lajivaatimukset. Urheilijan kehitystasosta riippuen painotetaan lajiominaisuuksien kehittämiseen, sen mukaan miten hyvä urheilijan fyysinen perusta on. Harjoittelussa seurataan fyysisten perusominaisuuksien kehittymisen ohella lajikohtaisen suorituskyvyn kehittymistä myös harjoituskauden aikana. Urheilija-analyysia verrattaessa lajianalyysiin löytyvät suurimmat urheilijan kehittämisen painopisteet. Valmennuksessa kokonaisvaltaisuus tulee huomioida urheilijan tukitoimia (lihashuolto, ravinto, opiskelu jne.) edelleen kehittämällä. Seuran tuki kohdistuu lähinnä yksilölliseen valmentamiseen ja sen tukemiseen. Urheilijalla on tulosten ja saavutusten kehittymisen myötä mahdollisuus ansaita lisää valmennustukea bonusjärjestelmän avulla kuten kappaleessa 6.6 on esitetty. 6.5 Urheilijain jäsenmaksut ja valmennusmaksut

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=